sunnuntai, 15. heinäkuu 2007

Päätinpä taas piipahtaa.

Juu terve taas, päätin että ilmoittelen taas itsestäni. Ja vielä lupasin, kun aloitin tämän projektin että olen aktiivinen. Ja nyt oli iso tauko, inhottava huomata kuinka laiska osaa olla. Se tauko ei ehkä niin pitkä ollut, mutta tuntui ainakin ikuisuudelta.
Huomenna sitten Helsinkiin, ja minulla on NE, ja vielä alkuvaiheessa. Jees kun ihanaa, älkää uskoko että se ihanaa olisi.
Kuitenkin, sinne mennään ja vietetään pari päivää siellä. Loppuviikko muualla, isä hakee tänään asuntovaunun illalla, haluan nähdä sen.

Aloin tehdä tuttavuutta j-rockkiin. Löysin viikko sitten Kran ja The Back Hornin, ihania bändejä. Kran Kuu on ihana biisi, vihaan vain Keiyuuta siinä, hän näyttää ihan hullulta raiskaajalta tai joltain. X"D Ilkeän vilkas mielikuvitus, olen pitempi kuin Keiyuu, iloista. Olen samoissa mitoissa kuin TBH Yamada Masashi. 171 senttiä ja saman painoinenkin. Hiaanoa.

Ei ole inha olo, tuntuu... mahtavalta. Maha kyllä on hieman kipeä, mutta ei välitetä.

Onkohan Keiyuu oikeasti hullu raiskaaja? Katsokaa se video, kertokaa mitä siitä tulee mieleen. Kiitos.

Ihan sama, mutta kuitenkin... Öö. EI mulla varmaan mitään tähdellisenpää sanomista ole. Heee-ei.

maanantai, 9. heinäkuu 2007

Mour.

Terve taas, uskaltauduin kirjoittamaan tänne, koska olen hemmetin iloinen.
Ensinnäkin torstaina saan olla koko päivän yksiskeni, joka on hienoa ja ihmeellistä. Koska harvoin koko päivän yksinolotilaisuuksia tulee vastaan. Ja nyt tulee, muut lähtevät... jonnekin.
Hitto, mulla alkaa olla oikeasti tylsää. Alkaisi jo koulu, hitto enhän mä oikeasti sanonut noin? Enhän?
Niin, mitäs sitten.
Ei mitään, en ole puheliaalla päällä. Ottaa aivoon, luulen vaan.
Pitäisi varmaan jättää tämä tynkä tekstiksi, teen niin.
Kirjoitan sitten joskus taas kun on fiilistä...

_____________

Die, die we all pass away
But don´t wear a frown
Because it´s really okay
You might try and hide
You might and pray
But we all end up
The remains of the day

Suomeksi:

Meidät kaikki kuolo korjaa
Mutta älä sure, se on ihan kivaa
Yrität piiloutua ja rukoillakin
Jäännöksiä meistä tulee lopultakin

(pidän enemmän tuosta englannin kielisestä versiosta)

sunnuntai, 8. heinäkuu 2007

Kaikki lensi pois.

Se venähti se hääjuhla, meni yhteen ennen kuin oltiin päästy edes autolle.
Ruotsalaiset ovat hirvittävän sosiaalisia humalassa.
Minä en tanssinut, ei kukaan edes pyytänyt. Ehkä olisin mennyt, jos joku olisi pyytänyt.
Yksikseni en olisi tanssinut mistään hinnasta.
Olihan siellä muuten mukavaa, se kirkossa tapahtuva juttu oli pitkän kaavan mukaan, olin ihan että huoh.

Äiti ajoi, koska iskä oli juonut ja reippaasti. Ja pysähdyttiin kun iskää oksetti.
Jännä juttu, yleensä se juo yhden siiderin ja lopettaa.
Äiti ja isä tanssivatkin, oli niillä ainakin hauskaa.

Juttelin joillekin, tytöt olivat siellä nirppanokkia tai omissa porukoissa.
Näin siellä yhden suloisen tyypin. Eikä edes mitään sukua, onnekseni. Hän oli sulhasen kaverin pikkuveli, hänelle en jutellut. Tuijottelin vain vaivihkaa.

Nukuttaa, olisin halunnut pelata mutta sisko halusi katsoa lastenohjelmia, ja sen jälkeen videoita.
Ja isoveli, on tiellä tuntemattomilla. Toisin sanoen nukkumassa, olkoon. Ei se muutenkaan tiedä koko maailman menosta mitään, oman pikku kuplansa sisässä... Nojoo.

Mitäs sitten, täytynee varmaan kirjoittaa tänään toisenkin kerran, kun kirjoitan tänään näin aikaisin.
Aikaisin... kello melkein 11... Aikaisin, kai.
No kirjoitan sitten toisen kerran illalla. Teenpä sen. Terve. Eikun Tsau.

perjantai, 6. heinäkuu 2007

Terve taas, olen täällä kangaspukuisine taustakuoroineni.

Mistähän tuokin tuli, ihan sama. Tuli mistä tuli, ei siinä olisi mitään järkeä kuitenkaan vaikka tietäisin mistä se olisi tullut. Demissä on OD-kisoja ja niihin maristaan tuomareita, pitäisiköhän kirjautua sinne ja ruveta tuomariksi. Ei, joskus muulloin maailmassa.
En ole tehnyt tänään mitään, ja konevuorokin loppuu kohta puoliin joten en saa varmaankaan kirjoitettua kovinkaan pitkää tekstiä. Jossen sitten ole nopea, kokeillaan.

Huomennahan tulee se Live Earth-systeemi Yle Teemalta tai Extralta, huono puoli siinä oli aluksi se että olen häissä juuri silloin. Hyväksi se muuttui kun tämä äidin sisko ei ole tulossa sinne, koska tämä sukulainen on isän puolelta. Joten tämä ihanuus (joka muuten on kummitätini) lupasi nauhoittaa sen. Olen hemmetin iloinen.

Otin hienon kuvan tänään kännykällä, pidän siitä kuvasta todella. Se oli auringonlasku ja siitä edestä lensi kolme lintua kauniisti. Oli nättiä. Täytynee ladata se joskus, jos muistan, koneella ja lisätä se johonkin tekstiin.

Tuo kuva muuten tuossa oman blogini etusivulla sen nimeni yläpuolella on Armanian pääkaupunki Jerevan illalla/yöllä. Jossen väärin sitä kuvaa muista, siellä takana on vuori. Se on Ararat, jossen nimeä väärin muista. Haluaisin jostain kautta oppia puhumaan armeniaa ja käydä siellä Jerevanissa. Se olisi tämänhetkinen haaveeni, no onhan se ollut haaveiden lista top 10 jo pitemmän aikaa kakkos sijalla.

Siitä tulikin mieleeni, listoja on mukava laatia. Listaan asioita mistä vain, levyistä (se oli kyllä rasittavaa touhua) ja mangapokkarien määrästä ja nimisä ja osista. Hullua, kai. Kyllähän minä sitten niitä top-listoja teen. Useilla eriaiheilla, ja voihan siinä listalla olla enemmänkin kuin 10. Riippuu asian/aihepiirin laadusta ja aiheesta.

No, nyt joudun mennä. Joten tervemenoa.

torstai, 5. heinäkuu 2007

Oli se sittenkin hauskaa

Oli meillä hauskaa, kierrettiin kahden ja puolen kilometrin lenkki kävellen, tuli vähän kuuma kun välillä aurinko paistoi ihan täysillä niskaan.Ja minulla hullulla vielä tummat farkut jalassa.
Jotenkin, tyjentävää. Tämä ilmapiiri, yksin kotona. Taas vaihteeksi. Äiti ja isä lähtivät enon synttärijuhliin ja pikkusisko on mummolassa. Ja herra Isoveli, no missä lystään. Yksiskeen on mukavaa, siinä on etujakin:

Saa pitää musiikkia kovalla.
Saa tanssia vaikka ilman vaatteita, ilman että kukaan näkee.
Saa syödä sotkuisesti ja mitä vaan, kunhan siivoaa.
Saa istua koneella, ja se istuminen saattaa näkyä vasta puhelinlaskussa...
Saa soitella kavereille ja puhua, ilman että joku nimeltä mainitsematon kuuntelee oven takana.
Saa lukea rauhassa kirjaa, ilman että joku häiritsee.
Voi kokeilla kaikkea kaikessa hiljaisuudessa, vaikka keksejä ja chili-kastiketta. Tai käsilläseisontaa.
Voi laulaa kovaa.
Voi kuunnella vaikka veljen Kiss-levyjä, ilman että kukaan ihmettelee.
Ja ylipäätänsä olla rauhassa, kaikessa hiljaisuudessa.

Eikös ollutkin hienoja syitä jäädä yksin kotiin. Milloinhan ne vanhukset sitten tulevat, epäilen että joskus aamulla selvittyään hieman. Hyvä että lähtivät taksilla, ei tule mitään vahinkoja pois tullessa. Jossei se taksikuski ole sitten se hullu Redareiden By The Way videolta...
Siitä tulikin mieleeni, mä vihaan takseja. Juuri sen videon takeja, pelkään että nekin sieppaa, no sieppaa ja sieppaa (kuitenkin), minut ja alkavat leikkiä valotikuilla (vaimitäikinätahoivatollakaan) ja tanssivat oudosti.... Taksikuskifobia ja taksifobia. Jees.
Mitäsmitäs, aloin kuunnella piiiiitttttkkkkääään tauon jälkeen Phoenixia, se on jotain ihanaa. Thomasin ääni on, no lähellä jumalaista. Ja se jumalallinen ääni on tällä hetkellä Johnilla. Joissei se sitten ole jollain toisella... Zack De La Rochan ääni ei voi olla jumalallinen, se on mahtava. Anhony Kiedisin ääni taasen on hieno... Chris Cornellin, nojaa. Hienoupeataijotain. Ja, Serjin komea. Richardin korvia parantava (tai jotain). Että kai se jumalallinen on Johnin ääni. Sovitaan näin, ilmoitellaan sitten, kun ollaan erimieltä.
Mä taidan olla hieman pihalla, en tiedä ollenkaan mitä kuuntelisin. Nyt pyörii Phoenix, ja alitajunta sanoo: "Modest Mouse". Tehtäiskö niin, kuunnellaan tämä laulu loppuun ja vaihdetaan?
Ei onnistunut, vaihdoin aikaisemmin.
Ihan kuin Thomas olisi äsken sanonut: modest modest mouse. Onko mulla tosissaan niin hirvittävä hinku kuunnella sitä, että alitajunta jo muokkailee toisten sanomisia!? Ilkeää alitatajunnalta, vai mikä ikinä se siellä takaraivossa vasemmalla onkaan.
Tjaa, nyt soi Modest Mouse. Ja olen tyytyväinen, hetken. Mitähän seuraavaksi. Modest Mousea.
Siihen asti kunnes...
Ou perhana, piti katsoa se elokuva tämän illan puolella. Joten...
Lopetan, vaikka en millään haluaisi. Koska tämä kirjoittaminen on huisin hauskaa.
Mä olen muuten ihan Mörkö.
713676.jpg

Tai sitten Kenguru, en muista sen nimeä... Ei mutta eikös se ollut Kössi? Juu oli. :)713679.jpg


Oukei, mutta nyt se esirippu laskeutuu.
*Pieni kaveri takavasemmalta vilkuttaa muiden takaa. Modest Mousen Third Planet saa olla loppumusiikki.

713693.jpg

No nysse sitte loppu.